Kävin tänään taas lisäämässä säderasitustani TT:ssä. (Tosin kuivausrumpu olisi ollut tarpeellisempi laite, koska kastuin matkalla litimäräksi sadekuuron yllätettyä.)
Tätit päästivät katsomaan leikkeitä -ajattelin, että vähentäisin tulostenodotteluressiä katsomalla jo etukäteen, kuinka välikarsina humisee tyhjyyttään hodarimössöstä.

Vaikutus ei ollut aivan toivottu. Meidän lääkäreiden ammattitermistöllä sanottuna alue näytti hiukan "omituiselta" ja olin näkevinäni joitakin asiaankuulumattomia "pyörylöitä" ja "rämmäleitä". (Viaton arpijämä ei ole harvinaisuus ja kaikki tauti voi silti olla pois, mutta olisi niin kiva, ettei olisi mitään jäljellä hra Hoo:sta.)
Toisaalta tilanne on vainoharhaisuuden määrässä hyvin rinnastettavissa radiologian lopputenttiin, jossa oli kompana aivan normaali keuhkoröntgenkuva. Varmaankin 95% kurssilaisista löysi kuvasta kuitenkin mitä villeimpiä poikkeavuuksia keuhkosyövästä sarkoidoosiin. Mahtoi olla proffalla hauskaa (tai ehkä pikemminkin masentavaa?) korjata tenttiä!

Lisäksi olemattomalla kokemuksellani välikarsinan TT:n tulkinnasta ja anatomiankin tuntemuksen jo hiukan hämärtyessä, lienee lausunnollani yhtä paljon painoarvoa, kuin jos kuvia olisi esitelty päiväkotilapsille. Toukokuista kuvaakaan ei nyt ollut tarjolla vertailuun.
 
Ylihuomenna sen sitten kuulee...