Kirjoittajalla on taas yksi tylsä kemopäivä, joten nyt tulee murinaa.
Teitä on muutama kappale. Ihmisiä, jotka olen tuntenut hyvin jopa vuosikausia ja joille olen jo pari kuukautta sitten informeerannut, että Halme on taas sairaana. Ja minäpäs tiedän, että kusti on polkenut perillekin, joten mikä lienee syy täydelliseen vaikenemiseenne?
Ehkä ette ole saaneet päätetyksi, minkä latteuden valitsisi viestin alkuun, joten ette ole rohjenneet sitten kommentoida mitenkään. Sepä on kuulkaa ihan sama, latteudella tai ilman -kaikki kelpaa. Jopa "Paistaa se päivä vielä risukasaankin" käy vallan hyvin.
Tai teistä on ehkä vaikeaa lähestyä tämmöistä synkeää aihetta. Jaa? No, muistakaapas, että kyllä mulla aina on niin perskeleen paljon vaikeampaa!

P.S. Mutta kiitos kaikille niille tutuille ja tuntemattomille jotka ovat minua eri reittejä tsempittäneet. Se tekee kutaa. :-)