Monet uskovat, että stressi aiheuttaa syöpää. Itsekin olen jo muutaman
kerran kuullut tutulta ihmiseltä varman päätelmän: "Et ole vaan
päästänyt höyryjä tarpeeksi pihalle", tai "Kyllä tuo varmasti liiasta
stressistä johtuu".
Nuoren
terveyskeskuslääkärin jakkaralla oli toki ajoittain joltisenkin
stressaavaa, mutta itse en ole aivan yhtä vakuuttunut tuosta
yhteydestä. Surffailinkin mielenkiinnosta lääketieteellisen
artikkelitietokanta Pubmedin syövereissä ja lueskelin, mitä aiheesta on
tutkittu katsauksissa sanottu ja kun nyt kerran tuli surffailtua, niin
tehdäänpä tähän pientä yhteenvetoa.
On kyllä todettu, että
stressi aiheuttaa muutoksia tietyissä hormonitasoissa ja voi vaikuttaa
elimistön puolustusjärjestelmäänkin. Kunnon todisteita siitä, että nämä
muutokset aiheuttaisivat syöpää, ei kuitenkaan ole.
Eniten
asiaa on tutkittu rintasyövän osalta ja saatu jopa täysin päinvastaisia
tuloksia. Esimerkiksi suomalaiset kanssasisaret vaikuttaisivat saavan
hiukan enemmän rintasyöpiä stressaantuneina, kun taas Juutinmaan naiset
suorastaan hyötyvät stressissä: kun tanskatarta hiukan juoksutetaan
oravanpyörässä, hän saa rintasyövän pienemmällä todennäköisyydellä,
kuin leppoisasti elelevä maannaisensa. Ameriikan sairaanhoitajat
puolestaan (ja se työ on varmana stressaavaa) eivät hetkahda ainakaan
työstressistä suuntaan tai toiseen -rintasyöpiä sairastetaan kuten
muutenkin. Eräässä tutkimuksessa puolestaan stressaavan
elämäntapahtuman kokeneilla rintasyöpäpotilailla oli pienempi syövän
uusimisen riski, kuin tasaista elämää viettäneillä.
Milloin
yhteys on löydetykin, se on kuitenkin varsin heikko verrattuna selvästi
tunnettuihin syöpäriskeihin, kuten elämäntapoihin, ikään tai perimään.
Osaa tutkimuksista on myös kritisoitu menetelmällisistä heikkouksista,
kuten pienistä otoksista tai siitä, että syöpäpotilailta on vasta
diagnoosin jälkeen tiedusteltu, mahtoiko edeltävässä elämässä olla
stressaavia tapahtumia. Totta maar tuolloin Viiru-kissan kuolemakin
muistuu paremmin mieleen. Stressi voi myös johtaa epäterveellisiin
elämäntapoihin (kuten tupakointiin), joiden varmuudella tiedetään
aiheuttavan syöpää.
Stressinkin voi tietenkin määritellä
monella eri tavalla. Sodassa tai sotavankina olemisen stressaavuudesta
on kuitenkaan tuskin epäilystä. Toisen maailmansodan ja Korean sodan
aikaisten, äärimmäisen vaikeissa oloissa koeteltujen sotavankien
keskuudessa onkin tehty pitkiä seurantatutkimuksia: tapaturmaiset
kuolemat, itsemurhat ja maksakirroosi olivat heidän joukossaan
yleisempiä kuin muussa väestössä, mutta syöpätaudit eivät.
Eli,
mitään kunnollista todistetta siitä, että stressi aiheuttaisi syöpää,
ei ole. Jokin heikko yhteys asioilla tietenkin voi olla, mutta ei
mitään sellaista, joka oikeuttaisi johtopäätökseen "sisko kuoli viime
keväänä autokolarissa, siitä varmaan nyt johtuu rintasyöpäni". Myöskään
itseään ei kannata syyllistää syövän saatuaan esim. siitä, että olisi
painanut töitä liian innokkaasti parina edeltävänä vuotena. Eikä
tuttavien kannata analysoida potilaan persoonallisuutta ja elämäntapaa
syövän syyn löytämisen toivossa. Syyllistäminen stressaamisella ei tee
potilasta sen iloisemmaksi.
Erään tutkimuksen mukaan myös
syöpäpotilaat, jotka vakaasti uskoivat psyykkisiin tekijöihin taudin
aihteuttajana olivat hermostuneempia ja vähemmän toiveikkaita kuin muut
potilaat.
Stressaamattomuudella on tietysti muuten
terveyshyötyjä ja leppoisa meinkinki parantaa luonnollisesti
syöpäläisen elämänlaatua. Mutta niin paljon helpompi on valitettavasti
sanoa "relaa", kun sitten pistää se käytäntöön...
Nykytiedon
valossa otsikon väite on siis myytti. Stressi ei ole syövän syy.
Mahdollinenkin yhteys olisi tutkimustiedon perusteella hyvin heikko
vaikutukseltaan.
Muutama viite:
Lillberg K et al. Am J Epidemiol. 2003 Mar 1;157(5):415-23.
E. S. Schernhammer et al. Am. J. Epidemiol., December 1, 2004; 160(11): 1079 - 1086.
N. R. Nielsen et al. BMJ, September 10, 2005; 331(7516): 548.
Graham J et al. BMJ. 2002 Jun 15;324(7351):1420.
Keehn RJ. Epidemiol 1980; 111: 194-21
maanantai, 19. kesäkuu 2006
Kommentit