... ja kun ruumis väsyy, rasita mieltä. Ja kun molemmat väsyvät, niin
sitten painetaan veren maku suussa! Näin oli kai Wagnerissa.
Mieli on viime aikoina ollut usein väsyneehkö, mutta ruumisraiskaakaan
ei jaksa nyt kauheasti rasittaa. Olin kumminkin muutaman päivän
käymässä vanhempien luona ja siellä harrastin maalaus-, sirkkelöinti-,
ja pappamopoilu/eväsretki -terapioita hyvällä menestyksellä. :-) Kun
tekee jotain, on paremmalla tuulella.
Ongelmana nykyisessä
olotilassa on kuitenkin uskomaton saamattomuus. On aika vaikea innostua
kunnolla mistään ja saada itsestään irti niin paljon energiaa, että
todella alkaa tehdä sitä jotakin. Ja toistaalta sitten, kun saa ahterin
ylös penkistä, niin pienikin tekeminen väsyttää. Tosin nyt alkaa jo
olla aika hyvä olo sitten ekan kemosession. Ja mitä se tietääkään...
kohta tulee taas nuijasta päähän. En todellakaan odota innolla
perjantaita...
Tänään tuli postissa Syöpä -pipo. Saa nyt
nähdä lähteekö vain osa tukasta vai kaikki, mutta jos vallan kekkostun,
niin eipä pipon tekstin perusteella pitäisi jäädä epäselväksi, mikä on
uuden frisyyrin takana. ;-)
tiistai, 23. toukokuu 2006
Kommentit