Niinpä niin... eihän se kohouma tietenkään mihinkään hävinnyt aamuun mennessä.
Olen juuri saanut terveyskeskuspalvelut valmiiksi ja 04/06 alussa siirtynyt sairaalan puolelle, kirurgiaan erikoistumaan. Hyvä sikäli, että nyt biopsianottotaitoiset kollegat saivat napattua möllikän aivan verekseltään patologin mikroskoopin alle.
Puuhasta tulikin isompi projekti kuin ajattelinkaan. Homma hoitui lopulta yleisanestesiassa ja sen jälkeen runsaan verenvuodon vuoksi vielä yön seurannassa sairaalassa. Instrumenttihoitaja sanoi jälkeenpäin, että poistettu imusolmuke oli kova kuin viiriäisen muna. Siinäpä taas putosi pohjaa siltä toivolta, että kyseessä olisi vain jotakin viatonta...